Yritysten kohtaamat kriisit ovat tyypillisesti hetkiä, joina johdossa on herätty laiminlyönteihin nykyisen henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Korona ei tehnyt tässä poikkeusta. Nopeasti muuttuvassa maailmassa yrityksen kilpailukykyyn liittyvät kysymykset tiivistyvät usein työntekijöiden osaamisen sekä sen kehittymisen ympärille.

Siinä missä IT-ala kaipaa myös uusia osaajia, tarvitsevat alalla jo työskentelevät tukea oman osaamisensa ylläpitämiseen ja jatkokehittämiseen. Miten turvata oikeanlaisen osaamisen löytyminen IT-alalla myös jatkossa?

Mistä ohjelmistokehittäjiä syntyy?

Korkeakoulut kouluttavat alalle uusia osaajia vuosittain hieman yli 1600, jonka päälle työmarkkinoilla on panostettu uudenlaisiin tapoihin kouluttautua IT-alalle:

  • Rekrytoivat koulutusohjelmat, joissa mm. alanvaihtajia tuetaan erilaisten koulutuskokonaisuuksien avulla.
  • Yksityiset koulut ja boot campit kuten Hive Helsinki ja Helsinki Business Collegen webbikehittäjäkoulutus
  • Verkkokoulutusalusta kuten Udemy tai Skillshare

Suomessa on lisäksi tartuttu IT-alan diversiteetin lisäämiseen ja kannustettu muun muassa naisia hakeutumaan miesvoittoiselle alalle esimerkiksi Mimmit Koodaa –ohjelman avulla. Muuttuva työelämä haastaa yhä useampaa meistä tutustumaan eri teknologioihin ja tulevaisuudessa tahti tulee kiihtymään. IT-ala on nyt ja tulevaisuudessa varmasti kiinnostava vaihtoehto koulutusta miettivälle nuorelle.

Kadonneen koodausosaamisen metsästäminen

IT-ala tarvitsee kipeästi uusia osaajia, mutta samalla on unohdettu huolehtia alalla jo työskentelevien asiantuntijoiden osaamisen johdonmukaisesta kehittämisestä. Onko Nokian romahduksesta vieläkään opittu? Nokian tuotekehityksen loputtua työmarkkinoilla oli iso joukko yrityskohtaiseen teknologiaan erikoistuneita ohjelmistokehittäjiä, joiden ydinosaamiselle ei ollut enää kysyntää. Ohjelmistokehittäjät ovat onneksi nopeita omaksumaan uusia teknologioita, kunhan heille tarjotaan siihen mahdollisuus. Kenen vastuulla on tarjota näitä mahdollisuuksia? Sysäämmekö kaiken vastuun yksilöille?

Onneksi valoa on kuitenkin nähtävissä, sillä useat ohjelmistokonsultointi- ja tuotetalot ovat rakentaneet omia sisäisiä koulutuksiaan, sekä mentorointiin ja kouluttautumiseen vahvasti nojaavaa yrityskulttuuria. Kokonaiskuvassa asiantuntijoiden tekninen kehittyminen ja uusien teknologioiden omaksuminen ovat vielä kuitenkin vahvasti henkilön omalla vastuulla. Tämä näkyy ja nousee tärkeimmäksi syyksi erityisen uusia työtehtäviä etsivien ohjelmistokehittäjien parissa.

Kouluttaminen sitouttaa ja turvaa tulevaisuuden liiketoiminnan

Työnantajille oman henkilöstön kouluttaminen toisiin tehtäviin tai uusien teknologioiden pariin kannattaa. Tämä tarjoaa asiantuntijoille teknistä urakehitystä ja työnantaja saa päivitettyä vanhentuvaa tietotaitoa asiakkaiden tarpeita paremmin palvelevaksi osaamiseksi. Keskittymällä vain nykyhetken osaamistarpeisiin rakennamme tulevaisuuden osaajapulaa. Tämän voi kuitenkin helposti välttää osaamisen jatkuvalla kehittämisellä.

Panostaminen nykyhenkilöstön osaamisen kehittämiseen mahdollistaa myös uudenlaiset rekrytoinnit. Työmarkkinoilla on paljon kokeneita asiantuntijoita, jotka täsmäkoulutuksen avulla pystyvät omaksumaan uudet teknologiat nopeasti ja olisivat sen avulla valmiita uusiin tehtäviin. Samalla pitkä kokemus ohjelmistokehityksestä saadaan hyödynnettyä.

Varmistamalla nykyhenkilöstön jatkuvan kehittymisen ja huomioimalla uransa alkuvaiheessa olevien ohjelmistokehittäjien oppimistarpeet, varmistamme IT-alan menestymisen tulevaisuudessakin. Ei tehdä osaajapulasta ongelmaa, kun ratkaisuja on tarjolla.

Kirjoittajat:
Toni Martikainen
Kirjoittaja on nykyisin IT-rekrytoinnin ja markkinoinnin parissa työskentelevä ex-fronttikoodari.

Janne Borro
Kirjoittaja on kestävästä liiketoiminnasta ja 2020-luvun johtamisesta innostuva IT-rekrytoinnin moniottelija.