Ei niin huonoa, etteikö jotain hyvääkin. Näinä aikoina, kun äimistellään harva se päivä uusia koronarajoituksia ja niiden johdannaisia tuskin keneltäkään on jäänyt huomaamatta, millainen hiljainen vallankumous on meneillään monella rintamalla. Tilanne on pakottanut pysähtymään sekä omassa elämässä, että miettimään omaa työtään.

Suomalaisten säästämisaste on kääntynyt nousuun ja kotimaanmatkailu teki uuden tulemisen. Kotia kohennetaan sellaisella innolla, että rautakaupat tyhjenevät ja puutarhamyymälät myyvät ei oota jo juhannuksena. Vaatimattomatkin matkailuautot kelpaavat jälleen liikenteeseen ja some täyttyi kuvista välillä Korppoo-Koli-Korvatunturi.

Suurin ja kenties nopein loikka tapahtui jo keväällä, kun kaikki kynnelle kyenneet siirtyivät pikavauhtia etätyöhön. Siinä saivat operaattorit ja järjestelmätoimijat painavat pitkää viikkoa, kun siihenastinen kapasiteetti vähintäänkin tuplattiin. Ensin kippisteltiin perjantaita työkavereiden kanssa verkossa, sitten tilanne normalisoitui, pidettiin kesälomat ja nyt syksyllä 2020 visiitti toimistolle on jo suorastaan juhlaa.

Tämän ajan menestyjät

Tämän ajan menestyjiä ovat verkkokaupat ja sellaisten tuotteiden tai applikaatioiden myyjät, joita voidaan kuluttaa lähipiirissä. Myös ratkaisut, joilla voidaan pitää etäisyys samalla kun asiansa saa hoidetuksi. Esimerkiksi tehdastyössä kommunikointivälineet, jotka mahdollistavat keskustelun äänekkäissä ympäristöissä, kassattomat kaupat tai ihan arkisesti lähimaksu kaupoissa. Toisaalta myös lisävarmenteisiin ja tietoturvaan satsataan muutamia alueita mainitakseni. Amerikasta kuuluu, että etätyön yleistyessä verkkareissa voi olla reikä, mutta paitakauppa on noussut uuteen kukoistukseen. Paidatkin tosin ostetaan nyt netistä.

Ne yritykset, jotka kykenevät ottamaan digiloikan joko palveluiden, prosessien uudistamisen tai tuotetarjonnan puolella tulevat olemaan voittajia. Keväällä aprikoimme muutamankin yrittäjän kanssa, että kannattaisiko nyt etsiä juuri niitä tekijöitä, jotka eivät normaalitilanteessa hakisi uutta työtä? Kyllä kannatti! Jos konsepti on kunnossa, myös hakijat kiinnostuvat. Toisaalta on arvioitu, että osa potentiaalisista työpaikan vaihtajista jää nykyisen työnantajan leipiin koska eivät yksinkertaisesti uskalla vaihtaa.

Samanaikaisesti rekrytointirintamalla on meneillään kaksi trendiä eli yritykset, joilla on jokin uuteen tilanteeseen hyvin sopiva tuote (usein on-line) saavat paljon hakemuksia. Ja toisaalta on niitä, joiden pitää miettiä nyt tarkkaan mikä on seuraava taktinen liike, jolla päästään yli hidastuvan talouden ajoista. Näissä oloissa ei luonnollisestikaan juuri rekrytoida. Mikäli talous kääntyy taantumaan, riittää hakijoita kaikille. Viimeksi näin kävi finanssikriisin jälkeisinä vuosina noin 10 vuotta sitten.

Digiloikan tekijöistä pulaa

Hälyttävää on, että meillä ei ole edelleenkään riittävästi tekijöitä toteuttamaan digiloikkaa. Tämä tulee ja on jo johtanut erikoisiin järjestelyihin työvoiman varmistamiseksi. Yrityksissä tutkitaan koko ajan erilaisia vaihtoehtoja lähtien offshore -tiimeistä siihen, miten haluttu työntekijä saadaan maahan. Esimerkiksi pelinkehittäjät arvioivat, että seuraavan 12 kuukauden aikana tarvitaan jopa 250–350 uutta tekijää ja näistä noin 50 % ulkomailta.

Edelleen näissäkin oloissa työvoiman ja tietotaidon liikkuvuus on kriittinen menestystekijä. Suomalaiset ovat olleet ahkeria maasta muuttajia, ja osa heistä ei palaa koskaan. Viime vuosina Suomi on ollut nettovoittaja maahanmuutossa, mutta määrät ovat vielä varsin maltillisia, noin 15 000 henkeä vuosittain. On oletettavaa, että näköpiirissä on hiljentyminen tässäkin kategoriassa.

Erasmuksesta erityisaloille

Jo nyt tiedetään, että esimerkiksi eurooppalaisia Erasmus-opiskelijoita ei ole tulossa entiseen malliin maamme yliopistoihin. Tämä tulee vaikuttamaan siten, että ulkomaiset opiskelijat eivät ole paikkaamassa tiettyjen alojen työvoimakapeikkoja. Vuoden 2018 tilaston mukaan ulkomaiset vaihto-opiskelijat täyttävät noin 6–7 % opiskelupaikoista ja vastavuoroisesti suomalaisia suuntaa ulkomaille opiskelemaan. Esimerkiksi IT-alalle näistä työllistyi jo puolet ja ilman töitä jäi vielä muutama prosentti halukkaita.

Alat, joilla suurin ulkomaalaisten työllistymisprosentti vuosi valmistumisen jälkeen (tilanne 2017) *

  • Terveys- ja hyvinvointialat: 69 %
  • Tietojenkäsittely ja tietoliikenne: 55 %
  • Palvelualat: 51 %

Mikä mättää?

Erityisesti IT-ala viestii koulutetun työvoiman puutteesta. Kun kotimaasta ei löydy, pitää hakea ulkomailta. Tämä väylä on hetkellisesti tukossa matkustusrajoitusten ja eri maiden toimenpiteiden seurauksena.

Mitä tapahtuu, jos työvoiman liikkuvuutta ei saada käyntiin? Yritykset tutkivat jo tällä hetkellä offshore ja etätyövaihtoehtoja. Jos tilanne jää pysyväksi tietotaito jää pysyvästi rajojemme ulkopuolelle ja samalla myös veroeurot. Samaan aikaan maahanmuuttajaa kohtaa byrokratia, jonka todellisuus on kaukana tavoitteena olevan yhden kuukauden käsittelyajasta. Prosessit ovat kunnossa, mutta tekijöitä, jotka hoitavat lupaprosessia on liian vähän. Ranskalaisilla on sanonta tähän ja menee jotenkin seuraavasti: Teoria hyvä, toteutus höttöinen. Eli kovasti olemme ylpeitä ja rummutamme maamme erinomaisuutta, mutta tulijoita ei osata ottaa joustavasti vastaan. Ei edes tarjolla olevaa koulutettua työvoimaa.

Kirjoittaja,
Arja Martikainen
Kirjoittajalla on yli 15 vuoden kokemus vastuullisista HR tehtävistä teknologiayritysten tuotekehityksen tukena. Viime vuosina keskittynyt kasvuyritysten HR- ja rekrytointikonsultointiin, sekä kansainvälisen rekrytoinnin kysymyksiin.